Eilinen Jyväskylä kv on nyt takana. Rankka ja pitkä viikonloppu tuntuu jaloissa ja päässä, olen ollut kipeänä useamman päivän ja olo on yhä tukkoinen. Olin talkoolaisena lauantaina koko päivän ja eilenkin osan päivästä, kiirettä piti vähän juosta sitten kahden kehän väliä kun oli useampi koira ilmoitettuna. Harmittavasti en ehtinyt kaikkia esittää mitä olin ajatellut, mutta onneksi löytyy ihania kavereita jotka auttaa.
Ensiksi pyörähdettiin Paavon (Elbe) kanssa kehässä, korvat ja silmät oli yhtä hukassa kuin viikko sitten, keskittymistä kehässä ei ole yhtään eikä poika ota kontaktia, tai ei siihen saa mitään kontaktia. Arvostelussa oli paljon hyvää ja ne mitä puutteiksi mainitsi on sellaisia asioita mihin auttaa aika, aivan kuten viime viikonloppunakin. Mm.tulossa oleva karva, runko kesken, eturintaa vielä vähän, kapea kuono taisi olla myös mainittuja, viimeinen lause oli tottumaton ;) Eli en ole pettynyt tulokseen JUN H. Hieno startti virallisissa, nyt lähdetään Paavon kanssa näyttelyharkkoihin vähän treenailemaan ja katsotaan miten karvansa vaihtaa vuosikkaana, että jatketaanko kehissä vasta loppukesästä tai syksyllä sitten, kun poitsu vähän kasvaa ja kehittyy.
Paavon perässä kehässä oli Ere (Eufrat) joka oli omistajansa kera selvästi treenannut ja se näkyi yhteistyössäkin ;) Vaikka poika oli vallaton kehän laidalla se selvästi tiesi miten kehänauhan sisäpuolella ollaan, tuloksena JUN ERI2. Arvostelu oli hyvä, eikä selvää syytä sa:n antamatta jättämiselle löytynyt eikä sitä miksi vaihtoi luokkakakkosen paikalle. Tuomari mittasi Eren, mutta myöhemmin juteltuani hänen kanssaan mm.tästä, totesi että ihan omaa silmää varten mittasi, oli ok kokoinen mutta näytti korkeammalle kuin oli sitten. Järjestys oli tuo kuulema siksi että Ere oli ykköseen verrattuna pidempi runkoisempi, se oli yksi syy. Erellä on jo seuraava näyttely tiedossa, joten jännäämme miten heidän käy siellä.
Sitten olikin aika suunnata koikkeri kehälle. Tuomarilla oli outo linja, tai ei mitään yhteistä linjaa, mutta oli todella mukava ja kertoi paljon mistä piti ja mistä ei aina. Jokaisessa koirassa oli jotain vikaa ja paljon oli pitkärunkoisia koiria joukossa, mistä ei pitänyt niin paljon.
Ensiksi pyörähdin Uuken kanssa kehässä, tuloksena VAL ERI2, SA, "pu5", VARA-CACIB eli kävi kuten olin jo ennakkoon vähän ajatellutkin, jos olisin tiennyt että se toinen valiouros on tulossa, en olisi ilmoittanut ollenkaan, mutta tulipahan saatua yksi turha ja kallis ruusuke, kun tuonkin ilmorahan olisi voinut laittaa muualle. Ei muuten, mutta kun ykkösellä on jo useampi kotimaan cacib, ja sai sellaisen taas, harmittihan se kun meni taas niin lähelle. Noh, ehkä me suunnataan ulkomalle Uuken kanssa nyt enemmän, kun selvästi kotimaassa on aina ne samat vastassa ja vaikka sanovat että eivät ole tulossa jonnekin, tulevat sitten kuitenkin. Vaikka toki tuomari parhaimmalle koiralle ne ruusukkeet antaakin, en viitsisi maksaa "turhasta" kun tietää mitkä mm.näiden kahden uroksen erot on ja Uuke hävisi nytkin sillä että on just se pitkärunkoinen, ja on sitä seuraavallekin tuomarille jos ovat vastakkain (olivat erkkarissakin jo ja siksi mm.hävisi sielläkin). Noh, jotain hyvää, Uuken häntä oli liikkeessä taas hyvin. Se malttoi olla pöydällä hyvin, vaikka tuomari arvosteli pöydällä todella kauan. Kyllä eri ja sa on hyvät tulokset, mutta..
Pieni pettymys kehän laidalla hälveni samantien kun mitteli kehältä näyteltiin sinivalkoista ja punakeltaista ruusuketta, olin varma että kaverit huijaa mua, koska luulin kehässä olevan vielä pn-luokka vaikka olikin jo kasvattajat menossa. Sunny (Eura) oli repäissyt olemalla JUN ERI1, SA, PN1, SERT, ROP!!! Jumaliste, viikontakainen ei ollutkaan sattumaa ja pentuna saavutettua. Kiitos Satulle handlauksesta! Sunny vetäisi olemalle koko rodun paras. Olin jo yllättynyt kun voitti junnut, vastassa kun oli erittäin nätti ja hyvin pärjännyt narttu (sillä taitaa olla 10 sertiä jo saatuna), että jo se luokkavoitto oli huikea saavutus minun mielestä, mutta että näin paljon.. Kyllähän siinä liikuttui ja piti kasata itseään menemällä takaisin koikkeri kehään.
Mandi (Tarlatan Manon Cafe) oli ekaa kertaa näyttelyssä, nyt lisänä oli vielä ekat juoksutkin. Liikkeet oli huonot, mutta tuomari onneksi oli ymmärtäväinen että pantavalinta oli tänään herkälle junnulle väärä ja antoi sen anteeksi. Mandi seisoi pöydällä nätisti ja antoi tutkia itsensä hyvin, tätä jännitin koska pöytää ei ollut niin paljon treenattu kuitenkaan ja pelkäsin jos seisottaa kauan pöydällä, että malttaako se odottaa edes. Maassa seisoi hyvin ja harkkoihin verrattuna piti kontaktin kivasti ja osasi jutut. Kunhan siis pelleili harjoitellessa ;) Mandi järjesti myös yllärin voittamalla junnuluokan (JUN ERI1), sa:ta tuomari jäi miettimään kertoessaan muille koirille sijoituksen syytä. Lopulta palasi luoksemme ja kertoi, että avoimen ja pystyn karvan takia jättää nyt sa:n antamatta mutta muuten minulla oli erinomainen ja kaunis juniori käsissäni. Arvostelu todellakin oli hyvä, tästä on hyvä jatkaa.
Nova pyörähti kehässä karvattomana ja pilkullisena vieraan handlerin kanssa, mutta koska koira muuten oli kaunis ja tuomarin makuun, tuloksena VAL ERI1, SA, PN2, VARA-CACIB. Vain pilkuista tuli sanomista, että valkoinen tulisi olla puhtaampi ja siksi kakkoseksi. Aikamoinen ylläri tämäkin, kun ajateltiin että tulee mitä tulee, pilkuista rokottaa ja varmaan antaa H:n, mutta ehei..
Aivan mahtava päivä tulosten valossa. Sunny pyörähti isossa kehässä Ellan handlaamana, itse en sinne voinut mennä kun jaoin ison kehän palkintoja, mutta olihan se jännää sermin takaa kurkkia miten menee. Ei sijoitusta eikä jatkoon, mutta olipahan näytillä ja haistelemassa ison kehän fiilistä, musiikkia ja taputuksia, tiedä pääseekö sinne enää koskaan joten on nyt sekin koettu.
Nyt tartteisi ruveta katsomaan uusia näyttelyitä "vähän jokaiselle", uusiakin uria pitäisi tehdä kun odottaisi noita ensikertalaisia kehään menijöitä tossa.
Kiitos kasvattien ja sijoituskoirien kodit kun toitte koirat paikalle, olette kullan arvoisia kun pidätte koiristanne hyvän huolen, niitä on ilo esittää ja esitän jatkossakin!
