perjantai 26. heinäkuuta 2013

Iloisia kuulumisia

Uuken lääkekuuri on nyt loppunut ja se on auttanut. Eihän se alkavaa nivelrikkoa poista mihinkään, mutta ainakin koira on nyt kunnossa. Sen hyppäämistä on rajoitettu eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti, mutta muuten se elää normaaliin tapaan. Leikkii nyt Niken kanssa sekä leluilla, spurttailee lintujen perässä pihalla, ui, syö ja on oma iloinen itsensä. Kipuja ei tunnu olevan!! :) Nyt molemmat pojat syövät nivelvalmistetta ruuan seassa, toivottavasti sekin myös auttaa tuomaan kivuttomia lisävuosia.

Kävimme maanantaina eläinlääkärissä ottamassa myös borrelia testin, ihan varuilta nyt sekin, tulokset saamme ensi maanantaina. Eläinlääkärin tutkiessa Uukea se ei aristanut selkää, se oli eläinlääkärin mukaan hyvä asia.

Näin ollen emme ole heittäneet kirvestä kaivoon, vaikka alkuun tieto latisti fiiliksiä hiukan, nyt on katseeet käännetty takaisin tulevaan, koska adhd-koirapoika on vauhdissa jälleen, on muuten hitusen hankalaa estää koiraa itse hyppäämästä autoon ja sieltä pois..

F-pentueemme syntyi keskiviikkona 24.7. saldona 3 urosta (2 kermanväristä ja 1 soopeli) ja 2 narttua (kermanvärisiä molemmat) sekä yksi soopeliuros joka lopetettiin kitalakihalkion takia. Pennut syntyi vuorokausilla 61/59 sektiolla Hiskinmäen eläinsairaalassa, sillä yöllä alkaneet petaamiset yms viitteet tulevasta hiipuivat. Stella oli kuitenkin pirteän oloinen joten ensialkuun käynti eläinlääkärissä piti olla vain varmistelua että kaikki on ok. Kohtu oli kuitenkin niin isoksi laajentunut, että se ei olisi itsestään alkanut supistella ja näin ollen synnytys ei olisi käynnistynyt ollenkaan.
Pennut olivat isoja jälleen, syntymäjärjestystä ei nyt ole, eikä tarkkoja kellonaikoja, mutta puolilta päivin pennut syntyivät. Punnitsin pennut sattuman varaisessa järjestyksessä, tässä tulokset kuitenkin taas niin että urokset eka, sitten nartut.

Kerma uros, merkattu kynsilakalla, 284g
Kerma uros 297g
Soopeli uros 269g
Kerma narttu 278g
Kerma narttu, valkoinen piirto otsassa, 235g (tämä tyttö on myös kaikista näistä kermoista vaalein sävyltään)

Samalla kun pennut otettiin leikkauksen kautta maailmaan, lähti Stellalta kohtukin, koska pentuja ei ole enää tarkoitus teettää, jääpähän juoksut pois eikä tarvitse miettiä tuleeko tulehduksia sitten.

Ihmeen nopeasti Stella heräsi nukutuksesta ja hoiti pentujaan heti todella tunnollisesti. Ensimmäinen yö oli sujunut hyvin ja maitoa tuntuisi tulevan hyvin koska pennut on tyytyväisen oloiset.

Nämä pennut kasvaa ja elää Äänekoskella, Stellan omassa kotonaan taas, kuten B-pennutkin aikoinaan. Kuvia saan laitettua ensi viikolla, kun menen katsomaan viikon vanhaa viisikkoa ja samalla punnitsemaan heidät :)

Alkuperäinen suunnitelma nimiteemasta vaihtui lennosta, mutta siitä myöhemmin lisää ;)

Toinen narttupentu etsii sijoituskotia Jyväskylän/Mikkelin seudulta. Toinen narttupentu on alustavasti myös jo varattu sekä toinen kermauros (vielä ei tietoa kumpi) on varattu myös. Eli varmuudella kermauros ja soopeliuros vapaina, kyselyt mailitse dischiles(AT)gmail.com Luovutuksessa nämä ovat alkaen 12.9.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kun koira on rikki

..niin se on rikki! Ja sille ei mahda mitään vaikka kuinka kyrpiintyisi ja suututtaisi ja itkettäisi - tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Uuke alkoi oireilla alkuviikosta. Se ei suostunut hyppäämään minnekään (autoon, sänkyyn) vaan koettaessaan ulahti samalla. Se ei myöskään leikkinyt leluillaan eikä noutanut niitä. Mökillä portaiden kulkeminen entisen yksi iso hyppy sijaan se kulki askelma kerrallaan. Niken leikkikutsuihin se ei vastannut lainkaan.

Olen aina sanonut kaikille jotka Uuken tuntee, että silloin kun se koira ei syö, leiki tai lähde autokyytiin, se on kipeä. Nyt kaksi kolmesta meni oikein joten eläinlääkärikeikka kutsui keskiviikkona. Selästä löytyi aristava kohta mitä eläinlääkärin painellessa säkäkorkeus tipahti 10cm alaspäin. Virtsanäyte oli ok, eikä eturauhasessa ollut mitään vikaa joten Uuke vietiin röntgeniin.  Eläinlääkärin mukaan kaveri oli niin rauhallinen, että nukutusainetta ei tarvitse käyttää. Uuke kuvattiin ekan kerran ilman nukutusainetta ja sehän onnistui hyvin. Vähän oli koettanut laittaa alkuun vastaan, mutta tyytyi kohtaloonsa ja oven läpi kuuluikin surkeaa valitusta Uukemaiseen tyyliin ;)

Kuvista paljastui karu totuus. 6,5-vuotias koira on rikki ja aika lähellä eläköitymistä, *tähän monta kirosanaa* Selässä on alkava nivelrikko, niin selvästi se näkyi että arvailujen varaan ei asia jäänyt. Ensiksi viikon kipulääkekuuri ja sitten katsotaan jatkoa, syökö koira lopunikänsä moisia pillereitä. Tämä tarkoittaisi samalla totaalista eläkekoiraa, joka pääsee vain mätsäreihin jos niihinkään enää. Näyttelyt on sitten käyty Niken tapaan Uukenkin osalta jos tämä vaihtoehto tulee kysymykseen. Onneksi en ehtinyt ilmoittautua vielä niihin näyttelyihin mihin meinasin, vaan ne oli tuossa listalla "näihin mennään".

Uuke, 6,5v, on huonommassa kunnossa tällä hetkellä kuin isänsä Nikke (9,5v) joten sanomattakin selvää että ottaa päähän ja rankasti!! Toivotaan että kaikesta huolimatta molemmilla koikkeripojilla on yhteisiä vuosia kanssani täällä vielä rutkasti.

Uuken kohdalla nivelrikko löydös tarkoittaa rauhallisempaa elämää jatkossa (adhd koiralle se on kova pala ja vaikea juttu opettaa!!), ei saa noutaa frisbeetä tai palloa maalta enää, vesinoudot on varmaan sallittuja - täytyy kysyä eläinlääkäristä tätä. Mitään repivää liikettä ei saisi siis tehdä. Ei saisi hypätä autoon tai sänkyyn ellei ole pakkopakko, alastulo itsenäisesti täytyy myös varmistaa että saako se tehdä sitäkään vai onko sekin kiellettyä nyt.

Maanantaina käydään ottamassa borrelioosi testi eläinlääkärissä, sitä kun parilla koikkerilla on myös ollut, niin ihmiset suositteli moista, vaan ei se nivelrikkoon vaikuta tippaakaan. Testaan nyt silti jotta voidaan sulkea pois jos moinen löytyisi.

Karua, kaksi koiraa sairastuvalla lopunikänsä ja eläkeläisinä. Mulla ei ole harrastuskoiraa tällä hetkellä. *tähän monta kirosanaa*

Uusi pentukin on tilattu vasta ensi vuodelle, täytyy odottaa siis monta, monta, monta pitkää kuukautta. Noh, helpottaakseni tuskaa ostin sille jo kaksi pantaa ja laitoin kuvat kasvattajalle "panta valmiina, enää puuttuisi se The koira" Jos pentue vain suinkin toteutuu niin tuosta yhdistelmästä pentueen paras uros muuttaa meille, kasvattaja sen valitsee mun kriteereilläni ja on sellaise luvannut minulle jo varmasti. Nyt se on sitten enää yläkerran hallussa miten jatkon käy. Ainiin, ostin myös keväällä Kärkkäiseltä ison banaani-pehmolelun tulevalle pennulle. Kaapissa on jo kaikkea varattuna, ei puuttuisi kuin se koira enää :D Pienestä on siis kiinni.

Mukavempiin uutisiin. Ludo-bläkkäri muutti maanantaina Kuopiooon ja Pirre-piru siskonsa muuttaa huomenna Sulkavalle. Joten näin on E-joet löytäneet ihanat kodit kaikki itselleen.

Stella paisuu ja sen laskettuaika on ensiviikon loppupuolella. Röntgenin mukaan useampi mittelivauva siellä on tulossa. Katsotaan täyttyykö odottajien toiveet, useampi on ollut kiinnostunet pentueesta jo.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Bruno Oulun näyttelyissä

Dischile's Bayo Chimo eli Bruno, pienisuuri bläkkäripoika, missikisaili Oulun kv:ssa eilen ja tänään.

Eilen 25 muun väristä, tuomarina Pjotr Kroll, Puola, AVO ERI3
Tänään 23 muun väristä tuomarina Erdös Laszlo, Unkari, AVO ERI2, SA, PU3, VARA-SERT, VARA-CACIB - läheltä meni siis serti ja cacib, tosin ei Bruno huonolle hävinnyt kun James oli pu2 ja vei molemmat ruusukkeet, valioituen Suomen muotovalioksi, onnea Suvi!

Itselläni oli tarkoitus suunnata Ouluun Uuken kanssa, mutta pentujen takia se jäi. Olisi ollut kiva nähdä Bruno ja pari muuta kasvattia sieltä seudulta, ja nyt se harmittaa vielä enemmän että ei päästy reissuun kun koikkereita oli eilen 4 ja tänään 3, uroksia vain yksi..

Tästä sisuuntuneena ilmoitin Uuken pariin näyttelyyn heti :D ja jatkan kalenterin selausta lisää. Näyttelyitä Uukelle, Novalle ja Mandille, jahka tosin sillä ikä riittää skaboihin.Jokunen spitzi-näyttelykin sattuu kalenteriin eli kasvatteja kehissä toivottavasti kun houkutellaan..

Kehätoimitsijana tartteisi käydä kans jossain pari kertaa, eikun katsomaan sopivia kohteita ja anomukset vetämään.

Ere muutti eilen Mikkeliin, joten meillä on bläkkäri-jengi kasassa enää, sekin vain huomiseen kun Ludo lähtee Kuopioon. Pirre-Piru jää vielä meille etsimään omaa kotiaan, kyllä sillekin arvoisensa aktiivinen koti löytyy aikanaan.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Pentuja, uusi valio..

Aika on kulunut vauhdilla, päivitykset blogissa ja kotisivuilla laahaa jäljessä hurjan paljon. Nyt on todella paljon muisteltavaa, pahoittelut jos jotakin unohdan!

Aloitetaan siitä tämän hetkisesti tärkiemmästä ja aikaa eniten vieneestä osiosta, eli E-joki pentueesta.

Pennut täyttivät eilen 8 viikkoa ja nyt 3 on lähtenyt jo omiin koteihinsa, yksi lähtee maanantaina ja yksi on vielä ilonamme hetkisen kunnes Se Oikea koti varmistuu.

Tässä pentuset 7 viikkoiskuvissa, Tiinan kuvaamina.

Dischile's Ems on vielä vapaana, häntä tullaan tulevana tiistaina katsomaan ja sitten mietitään jatkoa lisää.



Dischile's Eura "Sunny" muutti eilen Jyväskylään sijoituskotiinsa, jossa aikuisperhettä täydentää 1 lapsi ja saksanpaimenkoira. Ekan päivän kuulumisten perusteella koirat ovat hyviä kavereita jo ja Sunny on kotiutunut hyvin.


Dischile's Evinos "Ludo" muuttaa maananataina Kuopioon, aikuisperheeseen


Dischile's Elbe "Paavo" muutti eilen Jyväskylään, aikuisperheeseen jota täydentää 4 lasta ja 2 ragdoll-kissaa. Ensimmäinen yö oli sujunut uudessa kodissa hyvin.



Dischile's Eufrat "Ere" muutti tänään Mikkeliin, aikuisperheeseen



Palataan ajassa taaksepäin parisen viikkoa. Kävimme Novan kanssa itä-naapurissa Pietarissa, 28-30.6. jossa osallistuimme kahteen KV-näyttelyyn. 

Matkasimme Matka-Mainio Oy:n kautta järkkäämällä bussireissullamme. Bussi lähti Kuopiosta ja ajeli reittiä Jkl-Mikkeli-Lpr, kaikista näistä nousi ihmisiä ja koiria kyytiin. Nova otettiin Mikkelistä kyytiin. Meitä oli bussissa 20 ihmistä ja lähes 30 koiraa, aina labbiksista perhoskoiraan, meksikonkarvattomista lhasa apsoon ja serroista pekeihin. Eli rotukirjo oli laaja. Kaikille tuli jonkin sortin menestystä käsittääkseni, saimmepa bussiimme jokusen inttivalionkin!

Majoituimme hotelli Elizarissa, jonka sijainti oli ihan ok. Joskin se oli aika eri puolella kuin itse näyttely, mutta onneksi liikenne oli hiljaista ja matka meni nopeasti. Hotelli itsessään oli ok, koiralliselle kelvollinen, joskin ilmastoinnin puute oli kesähelteellä vähän miinusta.

Lauantaina sää oli tukalan helteinen, +32C ulkona ja sisähallissa varmaan huomattavasti enemmän. Hikoilin kuin pieni eläin, tai no, aika iso.. mutta en varmasti ollut ainut. Koirasta oli veto ihan pois, odoteltuaan pitkän matkan jälkeen n.7-8 tuntia häkissä/näyttelypaikalla, koska kehä oli myöhässä runsaasti. Oli sanomattakin selvää että ihan ei oltu parhaimmillaan - kumpikaan.

Lauantaina tuomarina oli venäläinen Elena I. Kuleshova joka piti karvattomasta, pilkukkaasta, koirasta mutta intti kanssani lopuksi että toivoisi enemmän vauhtia liikkeeseen, temperamenttiä ja iloisuutta. Intin vastaan että täällä on kuuma, johon tuomari totesi tietävänsä ja ymmärtävänsä kyllä, mutta.. Totesi lopuksi että koira on silti rotunsa paras ja saa kaiken. Eli tuloksena ERI1, PN1, SERT, CACIB, ROP -> RU MVA. Arvostelusta en tiedä mitään, venäjäksi se on, täytyy käännättää joskus.


Tämä oli eka kerta leikkauksen jälkeen kun juoksin, tai koetin juosta, mutta kelistä johtuen se oli enemmän reipasta kävelyä joka meni ihan hyvin.

Päätin kelin takia olla osallistumatta ryhmäkehiin, sillä en tahtonut nuorta koiraa vetää piippuun asti tuossa kelissä ja kiusata, koska tiesin että sijoitusta ei irtoaisi kuitenkaan. Säästelin myös omaa jalkaani seuraavalle päivälle.

Hotelliyöt meni sujuvasti, Nova oli mainio matkakaveri, se oli bussissa hiljaa ja nukkui, yöt hotellissa nukkui. Näyttelypaikalla nukkui häkissään ja muutenkaan ei ollut tarvetta "hymyillä" toisilla koirille missään.

Sunnuntaina sää oli kivempi, vain parinkymmenen asteen korvilla mutta hallissa ilma oli tunkkainen. Ilmastointi oli ikkunat auki-meininki, mutta onneksi kehämme oli lähellä näitä ikkunoita, että tuli vähän viileää. Nyt kehä oli aikaisemmin ja odottelua vähemmän. Nova oli aamusta alkaen innokkaampi, kunnes meidät käskettiin sirujen tarkastukseen eläinlääkärin luokse. Näyttelypaikka sijaitsi 2.kerroksessa jonne kulku oli kahdella hissillä. Meidän kanssa samaan hissiin tunki joku venäläinen mastiffi-rotuinen lörppähuuli, joka meinasi syödä pienen hollantilaisen. Se venäläinen oppi varmasti lyhyen hissimatkan aikana muutaman suomalaisen kirosanan. Nova oli sen verran lukossa tapahtuneesta, että päivä oli pilalla sen vuoksi. Sirutarkastus meni miten meni, mutta häkkiin onneksi rauhoittui nukkumaan. Ennen kehää koira oli taas ihan rento ja iloinen, kunnes juuri ennen vuoroamme kehän laidalla joku iso koira rähähti sille taas ja se oli liikaa.

Vein kehään aristelevan karvattoman ja pilkullisen hollantilaisen. Onneksi tuomarina oli virolainen, suomea puhuva Vera Smirnova, joka on myös rotua arvostellut useamman kerran. Tuomari koetti lähestyä koiraa maassa, tuloksetta, tuli aivan liian varoen ja hiipien ja se oli Novasta epäilyttävää! Pari kertaa koetettuaan tuomari kysyi "onko pöytä ok?" joten otimme pöydälle, missä ei ollut mitään ongelmaa. Pöydällä tuomari kysyi koiran iän ja kuultuaan sen, naurahti että aivan normaali koikkeri tässä iässä. Olin ihan sanaton! Kerroin pöydällä tapahtuneesta, että säikähti toisen koiran rähinää ja tämän tuomari onneksi tajusi ja koiran nuoren iän ottaen huomioon antoi asian olla. Liikkeessä Novan iloisuus palasi, minun ei :D

Tuomari juoksutti ensin kierroksen, ja sanoi koska koira on iloinen ja näyttää hyvälle, mene vielä toinen kierros. Me mentiin hammasta purren toinen vauhdikas kierros, jossa Nova oli yhtä iloinen kuin aikaisemmallakin. Edes-takaisin sujui hyvin, vaikka menimmekin sitä kulmaa kohti missä koira rähähti, ei tuo sitä muistanut enää. Seisottaa en juurikaan ehtinyt kun tuomari tuli kertomaan minulle arvostelusta. Tällöin Nova hyppäsi tuomaria vasten tervehtimään, johon tämä totesi että tälläisiä ne harvoin on :O Täytyy siis viedä Uuke tämän tuomarin kehään joskus, hehhee..

KUVA: Jaana Ikäheimo

Kertoi pitävänsä koirasta kovasti, että on henkisti kesken, siihen auttaa ikä. Kaunis rakenteinen koira joka liikkuu hyvin. Kehäsihteeri puhui jotain ei cacibia, koska.. josta keskustelivat tuomarin kanssa hetken. Kysyin sitten kun kättelimme että mitä koira sai, ja totesi että rotunsa paras, jonka jälkeen piti varmistaa, saiko myös cacibin ja saihan se. Kaikesta pöllöilystä huolimatta.

Ryhmäkehiin emme jääneet, koska suuntasimme bussimme kotimatkalle heti kun se oli mahdollista.

Kaksi kerrosta juostuna kehässä, vei jalasta voimat kokonaan eikä se pitänyt alla ollenkaan hetkeen. Mutta kotimatkalle pääsin hengissä ja kotiinkin vielä sujuvasti, bussissa jalka palasi normaaliksi jo :D

Kiitokset bussissamme olleille, jotka tiesi leikkauksestani kun varmaan jokaiselle siitä kerroin ja pyysin apua mm.häkin kuskaamisessa halliin yms.

Nyt Novalla on siis 4 cacibia, kahdesta eri maasta, marraskuun jälkeen tartteisi vikaa koettaa jostain.

Missikisoja, uusia koiria

Dischile's Cayenne Pepper "Tiltu" käväisi Mikkelin näyttelyssä 6.7. ekassa virallisessa näyttelyssään, tuloksena NUO EH1, onnea!

Uuke oli samaisessa näyttelyssä junior handlerissa Hanna Jäntin lainakoirana, tällä kertaa he jäivät ilman sijoitusta, mutta muuten oli kaksikolla sujunut hyvin.

Katsokaahan, kyllä se poika osaa häntänsä pitää kurissa kun sille päälle sattuu :D
Pöydälläkin seisoo niin nätisti! :)

Tähän punalkoiseen hollantilaiseen tiimiimme liittyi myös hiljattain osaomistus tyttönen, Tarlatan Manon Cafe "Mandi", joka asustelee Mikkelissä äitinsä Illusian kaverina. Omistamme tämän tyttösen yhdessä Kirsin ja Suskan kanssa. Lisää kuvia Mandista tämän kuun lopulla, tarkoitus ottaa eräs haastava kuva, katsotaan miten käy ;)
KUVA: Tarlatan-kennel