Aloitetaan siitä tämän hetkisesti tärkiemmästä ja aikaa eniten vieneestä osiosta, eli E-joki pentueesta.
Pennut täyttivät eilen 8 viikkoa ja nyt 3 on lähtenyt jo omiin koteihinsa, yksi lähtee maanantaina ja yksi on vielä ilonamme hetkisen kunnes Se Oikea koti varmistuu.
Tässä pentuset 7 viikkoiskuvissa, Tiinan kuvaamina.
Dischile's Ems on vielä vapaana, häntä tullaan tulevana tiistaina katsomaan ja sitten mietitään jatkoa lisää.
Dischile's Evinos "Ludo" muuttaa maananataina Kuopioon, aikuisperheeseen
Dischile's Elbe "Paavo" muutti eilen Jyväskylään, aikuisperheeseen jota täydentää 4 lasta ja 2 ragdoll-kissaa. Ensimmäinen yö oli sujunut uudessa kodissa hyvin.
Dischile's Eufrat "Ere" muutti tänään Mikkeliin, aikuisperheeseen
Palataan ajassa taaksepäin parisen viikkoa. Kävimme Novan kanssa itä-naapurissa Pietarissa, 28-30.6. jossa osallistuimme kahteen KV-näyttelyyn.
Matkasimme Matka-Mainio Oy:n kautta järkkäämällä bussireissullamme. Bussi lähti Kuopiosta ja ajeli reittiä Jkl-Mikkeli-Lpr, kaikista näistä nousi ihmisiä ja koiria kyytiin. Nova otettiin Mikkelistä kyytiin. Meitä oli bussissa 20 ihmistä ja lähes 30 koiraa, aina labbiksista perhoskoiraan, meksikonkarvattomista lhasa apsoon ja serroista pekeihin. Eli rotukirjo oli laaja. Kaikille tuli jonkin sortin menestystä käsittääkseni, saimmepa bussiimme jokusen inttivalionkin!
Majoituimme hotelli Elizarissa, jonka sijainti oli ihan ok. Joskin se oli aika eri puolella kuin itse näyttely, mutta onneksi liikenne oli hiljaista ja matka meni nopeasti. Hotelli itsessään oli ok, koiralliselle kelvollinen, joskin ilmastoinnin puute oli kesähelteellä vähän miinusta.
Lauantaina sää oli tukalan helteinen, +32C ulkona ja sisähallissa varmaan huomattavasti enemmän. Hikoilin kuin pieni eläin, tai no, aika iso.. mutta en varmasti ollut ainut. Koirasta oli veto ihan pois, odoteltuaan pitkän matkan jälkeen n.7-8 tuntia häkissä/näyttelypaikalla, koska kehä oli myöhässä runsaasti. Oli sanomattakin selvää että ihan ei oltu parhaimmillaan - kumpikaan.
Lauantaina tuomarina oli venäläinen Elena I. Kuleshova joka piti karvattomasta, pilkukkaasta, koirasta mutta intti kanssani lopuksi että toivoisi enemmän vauhtia liikkeeseen, temperamenttiä ja iloisuutta. Intin vastaan että täällä on kuuma, johon tuomari totesi tietävänsä ja ymmärtävänsä kyllä, mutta.. Totesi lopuksi että koira on silti rotunsa paras ja saa kaiken. Eli tuloksena ERI1, PN1, SERT, CACIB, ROP -> RU MVA. Arvostelusta en tiedä mitään, venäjäksi se on, täytyy käännättää joskus.
Tämä oli eka kerta leikkauksen jälkeen kun juoksin, tai koetin juosta, mutta kelistä johtuen se oli enemmän reipasta kävelyä joka meni ihan hyvin.
Päätin kelin takia olla osallistumatta ryhmäkehiin, sillä en tahtonut nuorta koiraa vetää piippuun asti tuossa kelissä ja kiusata, koska tiesin että sijoitusta ei irtoaisi kuitenkaan. Säästelin myös omaa jalkaani seuraavalle päivälle.
Hotelliyöt meni sujuvasti, Nova oli mainio matkakaveri, se oli bussissa hiljaa ja nukkui, yöt hotellissa nukkui. Näyttelypaikalla nukkui häkissään ja muutenkaan ei ollut tarvetta "hymyillä" toisilla koirille missään.
Sunnuntaina sää oli kivempi, vain parinkymmenen asteen korvilla mutta hallissa ilma oli tunkkainen. Ilmastointi oli ikkunat auki-meininki, mutta onneksi kehämme oli lähellä näitä ikkunoita, että tuli vähän viileää. Nyt kehä oli aikaisemmin ja odottelua vähemmän. Nova oli aamusta alkaen innokkaampi, kunnes meidät käskettiin sirujen tarkastukseen eläinlääkärin luokse. Näyttelypaikka sijaitsi 2.kerroksessa jonne kulku oli kahdella hissillä. Meidän kanssa samaan hissiin tunki joku venäläinen mastiffi-rotuinen lörppähuuli, joka meinasi syödä pienen hollantilaisen. Se venäläinen oppi varmasti lyhyen hissimatkan aikana muutaman suomalaisen kirosanan. Nova oli sen verran lukossa tapahtuneesta, että päivä oli pilalla sen vuoksi. Sirutarkastus meni miten meni, mutta häkkiin onneksi rauhoittui nukkumaan. Ennen kehää koira oli taas ihan rento ja iloinen, kunnes juuri ennen vuoroamme kehän laidalla joku iso koira rähähti sille taas ja se oli liikaa.
Vein kehään aristelevan karvattoman ja pilkullisen hollantilaisen. Onneksi tuomarina oli virolainen, suomea puhuva Vera Smirnova, joka on myös rotua arvostellut useamman kerran. Tuomari koetti lähestyä koiraa maassa, tuloksetta, tuli aivan liian varoen ja hiipien ja se oli Novasta epäilyttävää! Pari kertaa koetettuaan tuomari kysyi "onko pöytä ok?" joten otimme pöydälle, missä ei ollut mitään ongelmaa. Pöydällä tuomari kysyi koiran iän ja kuultuaan sen, naurahti että aivan normaali koikkeri tässä iässä. Olin ihan sanaton! Kerroin pöydällä tapahtuneesta, että säikähti toisen koiran rähinää ja tämän tuomari onneksi tajusi ja koiran nuoren iän ottaen huomioon antoi asian olla. Liikkeessä Novan iloisuus palasi, minun ei :D
Tuomari juoksutti ensin kierroksen, ja sanoi koska koira on iloinen ja näyttää hyvälle, mene vielä toinen kierros. Me mentiin hammasta purren toinen vauhdikas kierros, jossa Nova oli yhtä iloinen kuin aikaisemmallakin. Edes-takaisin sujui hyvin, vaikka menimmekin sitä kulmaa kohti missä koira rähähti, ei tuo sitä muistanut enää. Seisottaa en juurikaan ehtinyt kun tuomari tuli kertomaan minulle arvostelusta. Tällöin Nova hyppäsi tuomaria vasten tervehtimään, johon tämä totesi että tälläisiä ne harvoin on :O Täytyy siis viedä Uuke tämän tuomarin kehään joskus, hehhee..
KUVA: Jaana Ikäheimo
Kertoi pitävänsä koirasta kovasti, että on henkisti kesken, siihen auttaa ikä. Kaunis rakenteinen koira joka liikkuu hyvin. Kehäsihteeri puhui jotain ei cacibia, koska.. josta keskustelivat tuomarin kanssa hetken. Kysyin sitten kun kättelimme että mitä koira sai, ja totesi että rotunsa paras, jonka jälkeen piti varmistaa, saiko myös cacibin ja saihan se. Kaikesta pöllöilystä huolimatta.
Ryhmäkehiin emme jääneet, koska suuntasimme bussimme kotimatkalle heti kun se oli mahdollista.
Kaksi kerrosta juostuna kehässä, vei jalasta voimat kokonaan eikä se pitänyt alla ollenkaan hetkeen. Mutta kotimatkalle pääsin hengissä ja kotiinkin vielä sujuvasti, bussissa jalka palasi normaaliksi jo :D
Kiitokset bussissamme olleille, jotka tiesi leikkauksestani kun varmaan jokaiselle siitä kerroin ja pyysin apua mm.häkin kuskaamisessa halliin yms.
Nyt Novalla on siis 4 cacibia, kahdesta eri maasta, marraskuun jälkeen tartteisi vikaa koettaa jostain.
